perjantai 16. tammikuuta 2015

Oman käden jälki...

Mamu ajeli Haaparannasta hoitamaan lapsia. Tuliasena oli "nuuskaa"  ja kun ajelin takasin tontilta oli vastassa iloisia lapsia (V&R) jotka olivat oppineet seisomaan päällään. R nosti jalat aitaa vasten ja seisoi päällään ja lopuksi nosti kädetkin ylös! Kato, osaan katsella ylösalasin!!!
R on myös kertonut hyvin onnellisena että on saanut imuroida tämän talon. Mamulan leipä oli kuulemma murustunut lattioille...

Mukava oli Miehen kanssa touhuilla raksalla. Kun laudat kuivuivat harjasin yläkerran lattialta neopor-murskaa ja muuta sotkua. Siinä sitten sain fiilistellä että joskus tässä samassa kohdassa imuroidaan pöydän alustaa, eteistä, olohuonetta. Katselin ikkunoista avautuavia näkymiä.
Mies kävi tarkistamassa maalausjälkeä ja olihan siellä jossain ja täällä viiruja. Myös kuullotetta kului pöntöllinen joka oli kuulemma pitänyt laskelmien mukaan riittää koko talon puu-pinnoille. Tarkensin vähän työskentelyä ettei viiruja valuisi mutta samalla olin onnellinen.
Oman käden jälki saa näkyä. Jos joku viiru joskus sattuu silmään niin voin muistella tätä päivää.

Ruokatauon pidimme lankulla metsän rajaa katsellen. Kylmää pizzaa ja kivennäisvettä. Siinä istuessa suunniteltiin nurmikkolle puttausgreeniä. Ja metsänrajaan aidanteeksi metsäkuusia.

Tuli sade, lankut maalattua. Pitkästä aikaa koko perheellä yhteinen lauantai ilta. Sauna lämpeää, makuunista haetut kaksi keltaista karkkipussia odottaa...


Siirretty "perheblogista" 9.8.2014

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista, ilahdun kun jaat mielipiteesi, ajatuksesi tai ideasi, ne ovat minulle arvokkaita!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...